Kuten mainitsinkin jo, olen usein kotona housuitta. Varsinkin himahameen kanssa housuttomuus onnistuu oikein mukavasti, enkä siis pikaiselle kauppareissulle lähtiessäni ajatellut asiaa sen kummemmin kun vaihdoin hameen farkkuihin.
Heti ulko-ovesta astuessani muistin aika tarkasti, mikä kerros pukeutumisestani puuttui. Kotihousuttomuuteen olen ehtinyt jo jossain määrin tottua, vaikken sitä koskaan ennen harrastanutkaan. Oikeastaan näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu kummalliselta ajatukselta nukkua täysissä pukeissa, mieleen tulevat lähinnä viktoriaanisen ajan impyet leukaan asti napitetuissa yöpaidoissaan.
Ilman housuja ulkoileminen on kuitenkin aivan eri asia. Pakko myöntää, etteivät sen aiheuttamat tuntemukset erityisen epämiellyttäviä ole, edes silloin kun kyseessä on rangaistuksenomainen pöksyistä luopuminen. Housuitta ulkoiluun liittyy myös viime kesän noloin (ja samalla ehkä paras) muisto: olin sonnustautunut baarireissulle hameeseen, jonka etuosassa oli napitus. Illan mittaan nappi toisensa jälkeen aukesi ja loppuillasta Pojan käsivarsi taisi olla hameeni alla kyynärpäätä myöten. Haluaisin kuvitella että olimme hämyisessä baarissakin sen verran varovaisia, etteivät muut tästä häiriintyneet, mutta.
Kesä on minulle ehdottomasti hameaikaa, niin lämmintä päivää ei ole että pukeutuisin shortseihin. Tiedossa on siis epäilemättä myös useampi kommando-päivä. Onneksi työpaikkani varsin konservatiiviseen pukukoodiin polvimittainen hame sopii paremmin kuin hyvin - asiakkaidenhan ei tarvitse tietää, mitä sen alta löytyy tai puuttuu.
Heti ulko-ovesta astuessani muistin aika tarkasti, mikä kerros pukeutumisestani puuttui. Kotihousuttomuuteen olen ehtinyt jo jossain määrin tottua, vaikken sitä koskaan ennen harrastanutkaan. Oikeastaan näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu kummalliselta ajatukselta nukkua täysissä pukeissa, mieleen tulevat lähinnä viktoriaanisen ajan impyet leukaan asti napitetuissa yöpaidoissaan.
Ilman housuja ulkoileminen on kuitenkin aivan eri asia. Pakko myöntää, etteivät sen aiheuttamat tuntemukset erityisen epämiellyttäviä ole, edes silloin kun kyseessä on rangaistuksenomainen pöksyistä luopuminen. Housuitta ulkoiluun liittyy myös viime kesän noloin (ja samalla ehkä paras) muisto: olin sonnustautunut baarireissulle hameeseen, jonka etuosassa oli napitus. Illan mittaan nappi toisensa jälkeen aukesi ja loppuillasta Pojan käsivarsi taisi olla hameeni alla kyynärpäätä myöten. Haluaisin kuvitella että olimme hämyisessä baarissakin sen verran varovaisia, etteivät muut tästä häiriintyneet, mutta.
Kesä on minulle ehdottomasti hameaikaa, niin lämmintä päivää ei ole että pukeutuisin shortseihin. Tiedossa on siis epäilemättä myös useampi kommando-päivä. Onneksi työpaikkani varsin konservatiiviseen pukukoodiin polvimittainen hame sopii paremmin kuin hyvin - asiakkaidenhan ei tarvitse tietää, mitä sen alta löytyy tai puuttuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti