torstai 5. maaliskuuta 2009

Aikuisten lelukaupassa

Elämäni ensimmäisen kerran kävin (tai siis yritin käydä) ostoksilla pornokaupassa 17 vuoden herkässä iässä. Olin saanut päähäni, että silloisen poikaystävän syntymäpäivälahja eli Timo Rautiaisen Kaikki liha tottelee kuria -paita kaipasi kaverikseen pienen söpön ruoskan (ei, en edelleenkään tajunnut mitä alitajunnassani oli tekeillä). Silloin kiersin kotikaupunkini kaikki pornokaupat läpi tarkkaillen vainoharhaisesti, ettei kukaan nähnyt minun astuvan ovesta sisään. Tarpeeksi pientä ja söpöä ruoskaa ei löytynyt, sen sijaan vastaan tuli monta pelokasta ja vähän hikistä setää, jotka lymysivät DVD-hyllyjen välissä. Kaikki ennakkoluuloni vahvistuivat ihan tosielämän kokemuksilla.

Sen jälkeen en astunut pornokauppaan vuosikausiin. Kaikki sen parisuhteen aikana hankitut lelut osti poikaystävä - jopa ne minulle tarkoitetut. Ehkä tästä syystä ensimmäinen hieromasauvani oli hieman optimistisesti mitoitettu. Rohkein oma ostokseni taisi olla lämpenevä hierontaöljy, jonka kävin ostamassa yhdessä niistä ällöttävistä naisten erotiikkaliikkeistä, joissa seksistä yritetään tehdä vaaleanpunaista ja kimaltavaa.

Suunnilleen vuosi sitten palasin pornokauppojen ihmeelliseen maailmaan, kun sain tehtäväksi käydä ostamassa itselleni pieni anaalitappi. Lisäohjeistuksena vielä, että minun tulisi reippaasti kysyä myyjältä neuvoa sen valitsemisessa. Sen päivän nikotiiniannokseni taisi ainakin tuplaantua matkalla lähipornokaupan ovelle, eikä asioiminen todellakaan ollut erityisen miellyttävää. Myyjätär ei tuntunut erityisen innokkaalta keskustelemaan kanssani eri tappien ominaisuuksista, ja itse keskityin vajoamaan mielessäni maan alle. Kaiken lisäksi muuten varsin hyvinvarustellun liikkeen tappivalikoima ei ollut kummoinen.

Kun ensimmäinen tappi osoittautui liian pieneksi, uskaltauduin nykyisen kotikaupunkini toiseen ja huomattavasti pienempään lelukauppaan. Taisin olla matkalla junaan, koska kiireessäni kysyin jo ovella missä liikkeen vibrattomat anaalitapit mahtavat sijaita. Myyjäparka meni tilanteesta niin hämilleen ettei osannut käyttää omaa kassakonettaan. Tämän jälkeen en ole erityisemmin jaksanut jännittää tai punastella leluostoksiani.

Nykyään käyn siinä edellämainitussa lähipornokaupassa silloin, kun sinne sattuu olemaan asiaa. Viimeksi kävin ostamassa tarvikkeita Pojan sitomiseen, kun olin matkalla joogatunnille - ja samalla huomasin, että liikkeen asiakkaista lähes kaikki olivat nuoria naisia, suurin osa jonkinlaiset urheiluvaatteet päällään.

En siis enää pelkää pornokauppoja! Nyt kun vielä ymmärtäisin, missä universumissa se sähkönsininen verkkokangas on seksikästä, elämäni helpottuisi entisestään. Tällä hetkellä lähipornokaupassa nimittäin on useampi hyllyväli, jota välttelen ihan oman mielenterveyteni vuoksi.

Ei kommentteja: