Tänä syksynä on ollut kiire. Nyt kun kiire on hellittänyt ja stressitaso pikkuhiljaa normalisoitunut, tuntuu siltä että ainakin yksi vuodenaika on eletty pikakelauksella.
Etätyöpäivien vähetessä ja kiireen kasvaessa unohdin blogin lisäksi myös uudehkon ystäväni, jota en ole teille esitellyt. Tänä viikonloppuna kohtasimme kuitenkin Pojan suosiollisella avustuksella uudestaan ja epäilen että treffailutahtimme tästä vielä kiihtyy.
Pohjustuksena sanottakoon, etten ole koskaan erityisemmin pitänyt anaaliseksistä. Pojan kanssa harjoitellessa saadut järisyttävät orgasmitkaan eivät ole saaneet minua muuttamaan kantaani täysin. Yksi pääsyy omalle vastahakoisuudelleni on se, että kärsivällisestä lämmittelystä ja runsaasta liukuvoiteesta huolimatta toimitus ennen pitkää sattuu tai vähintäänkin alkaa tuntua epämiellyttävältä.
Luotan kuitenkin siihen, että tässäkin asiassa harjoitus tekee ennen pitkää mestarin. Tämä mielessäni ja 4S tukenani aloitin (ja sittemmin itselleni niin ominaiseen tapaan myös unohdin täysin) anaalitapin säännöllisemmän käytön, ihan itsekseni ja muuten vain. Kotona tappi ahterissa oleskelu onnistuikin hienosti, mutta valitettavasti silloinen tappi ei ollut muotoilultaan paras mahdollinen, eikä tahtonut pysyä paikoillaan esimerkiksi kävellessä. Tästä muistoksi jäi eräskin ikimuistoinen kävelyretki, joka piti keskeyttää piipahduksella porttikongiin tippumaisillaan olleen tapin pelastamiseksi. Nyt jo naurattaa, silloin ei todellakaan naurattanut.
Asiaan perehdyttyäni ja muiden kokemuksista luettuani löysin kaksi tappia, jotka soveltuvat muotonsa puolesta paremmin myös retkeilykäyttöön. Doc Johnson Smooth Classic Medium vaikutti kuitenkin omiin silmiini hieman teräväkärkiseltä, joten ostin lempeämmältä näyttävän Tantus Ryderin. Minut tunteville ei liene yllätys, että Doc Johnsonin löytäminen Suomen kamaralta on huomattavasti helpompaa, Ryder taisi matkata tyköni Saksasta asti.
Tantus itse väittää, että Ryder sopii hyvin myös aloittelijoille. Minun täytyy sitten olla täysi noviisi, sillä Ryder on kokonsa puolesta aika lailla siinä rajoilla ettei tapin paikoilleen asettaminen vaadi pitkää lämmittelyä tai valmistautumista, liukkaria kyllä kuluu reilusti. Odotusten mukaisesti tappi kuitenkin pysyy paikoillaan ja on miellyttävä käyttää.
Kuten sanottua, Ryder päätyi hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta hetkeksi aikaa paitsioon. Nyt jatkamme yhteisharjoituksia uusin voimin. Pidän ehdottoman hyvänä merkkinä sitä, että tällä hetkellä treenikauden aloittamisessa epämiellyttävintä on sisäisen jukeboksin jatkuvasti soittama Riders on the Storm.
Etätyöpäivien vähetessä ja kiireen kasvaessa unohdin blogin lisäksi myös uudehkon ystäväni, jota en ole teille esitellyt. Tänä viikonloppuna kohtasimme kuitenkin Pojan suosiollisella avustuksella uudestaan ja epäilen että treffailutahtimme tästä vielä kiihtyy.
Pohjustuksena sanottakoon, etten ole koskaan erityisemmin pitänyt anaaliseksistä. Pojan kanssa harjoitellessa saadut järisyttävät orgasmitkaan eivät ole saaneet minua muuttamaan kantaani täysin. Yksi pääsyy omalle vastahakoisuudelleni on se, että kärsivällisestä lämmittelystä ja runsaasta liukuvoiteesta huolimatta toimitus ennen pitkää sattuu tai vähintäänkin alkaa tuntua epämiellyttävältä.
Luotan kuitenkin siihen, että tässäkin asiassa harjoitus tekee ennen pitkää mestarin. Tämä mielessäni ja 4S tukenani aloitin (ja sittemmin itselleni niin ominaiseen tapaan myös unohdin täysin) anaalitapin säännöllisemmän käytön, ihan itsekseni ja muuten vain. Kotona tappi ahterissa oleskelu onnistuikin hienosti, mutta valitettavasti silloinen tappi ei ollut muotoilultaan paras mahdollinen, eikä tahtonut pysyä paikoillaan esimerkiksi kävellessä. Tästä muistoksi jäi eräskin ikimuistoinen kävelyretki, joka piti keskeyttää piipahduksella porttikongiin tippumaisillaan olleen tapin pelastamiseksi. Nyt jo naurattaa, silloin ei todellakaan naurattanut.
Asiaan perehdyttyäni ja muiden kokemuksista luettuani löysin kaksi tappia, jotka soveltuvat muotonsa puolesta paremmin myös retkeilykäyttöön. Doc Johnson Smooth Classic Medium vaikutti kuitenkin omiin silmiini hieman teräväkärkiseltä, joten ostin lempeämmältä näyttävän Tantus Ryderin. Minut tunteville ei liene yllätys, että Doc Johnsonin löytäminen Suomen kamaralta on huomattavasti helpompaa, Ryder taisi matkata tyköni Saksasta asti.
Tantus itse väittää, että Ryder sopii hyvin myös aloittelijoille. Minun täytyy sitten olla täysi noviisi, sillä Ryder on kokonsa puolesta aika lailla siinä rajoilla ettei tapin paikoilleen asettaminen vaadi pitkää lämmittelyä tai valmistautumista, liukkaria kyllä kuluu reilusti. Odotusten mukaisesti tappi kuitenkin pysyy paikoillaan ja on miellyttävä käyttää.
Kuten sanottua, Ryder päätyi hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta hetkeksi aikaa paitsioon. Nyt jatkamme yhteisharjoituksia uusin voimin. Pidän ehdottoman hyvänä merkkinä sitä, että tällä hetkellä treenikauden aloittamisessa epämiellyttävintä on sisäisen jukeboksin jatkuvasti soittama Riders on the Storm.
4 kommenttia:
Kyllä se varmaan susta johtuu. Mulle tollanen sujahtaa helposti sisään. Vaikka ei ole kun muutama kerta ylipäätään laitettu mitään anaaliin.
Onhan se ihan hauska ajatus, että jotain minussakin on pientä ja siroa! ;)
Omien kokemuksieni perusteella kun Ryder ei tosiaan sujahda kumpaankaan suuntaan helposti, ainakaan vielä. Siinä juuri piilee tällaisten välineiden suosittelemisen tai mollaamisen vaara, ne kun ovat niin kovin käyttäjäkohtaisia juttuja.
Kun renki aloitti arat anaalikokeilunsa kymmenisen vuotta sitten, ei sinne mahtunut kynää paksumpaa esinettä. Nyt kuitenkin normaalikokoinen Kreivittären dildo sujahtaa vaivatta ja ilman minkäänlaista lämmittelyä. Ja pian on Kreivittären aika vaikuttavan kokoinen nyrkkikin sisällä! ;) Niin että kärsivällisyyttä vaan harjoituksiin, kyllä se palkitsee!
Anaalileikkien ongelmista lisää:
http://kokeilijat.blogspot.com/2011/11/kysymyksia-fistauksesta-ja.html
Ja jos on piiskauksesta parempaa kokemusta, niin neuvoja tarvitaan!
Lähetä kommentti