See evil, hear evil, speak evil.

Apinat ovat ehkä viisaita, mutta alistujat eivät aina. Ohimennen mainitsemani kuvaidea miellytti Poikaakin siinä määrin, että bondageteipillä oli taas töitä. Kaikki kolme kuvaa onnistuttiin ottamaan jokseenkin yhdellä käärintäkerralla, Poika teki tarvittavia muutoksia sitä mukaa kun kuvauskohde vaihtui. Valitettavasti kuvaformaatiltaan tavanomaista leveämpi otos ei oikein pääse Bloggerin postauksen raameissa oikeuksiinsa, suurempaa kuvaa voi ihailla kuvaa klikkaamalla.

Kuvassa on muuten vinha perä: kun jostain syystä alkaa kiukuttaa, asiat näyttävät paljon synkemmiltä ja viattomimmatkin kommentit kuulostavat ärsyttäviltä. Omalla kohdallani kiukunpuuska yleensä laantuu vasta siinä vaiheessa, kun suusta on jo ehtinyt päästä jotain todella myrkyllistä. Kummasti kuitenkin auttaa, jos saa sanottua ääneen että "nyt kiukuttaa" - tai kuten teemme usein Pojan kanssa kaupungilla luuhatessamme, varoitettua että "nyt tuntuu siltä että kohta on kiukkunälkä". Se niskassa kiristyvä jousi ja alkava päänsärky laantuvat saman tien, kun osaa käyttäytyä hetken kuin aikuinen. Kauhean ikävää ja vastuullista.

It's OK, ma'am, we're not professionals.

Ensimmäisen kerran törmäsin juttuun Dirty Diaries -pornoleffasta viime vuoden viimeisessä Tulvassa. Anna Vuorelainen kirjoitti elokuvasta otsikolla "Pornoa pukinkonttiin", kertoen ruotsalaisesta Mia Engbergin tuottamasta feministipornokokoelmasta ja sen Ruotsissa aiheuttamasta kohusta - elokuvaa kun tuki valtion elokuvainstituutti 50 000 euron apurahalla, valtavirtaporno tuskin aivan samanlaisia tukia saisi.

Tulvan juttua ei netistä löydy, mutta Voiman "Oikeus pornoon" sen sijaan löytyy. Suvi Auvisen artikkelissa pohdiskellaan jokaiselle feministille tuttuja asioita pornoon liittyen: onko feministisen pornon tekeminen mahdollista tai edes tarpeellista? Pornon kun voi nähdä joko voimauttavana tai kaikissa muodoissaan ihmistä esineellistävänä ja siten alistavana toimintana. Itsekään en oikein tiedä, miten pornoon ja seksityöhön* pitäisi suhtautua.

Voiman artikkelissa mainitaan myös Suicide Girls -sivusto esimerkkinä valtavirrasta poikkeavasta pornotarjonnasta. Maksullisella sivustolla on tarjolla erilaisten kehonmuokkausten ansiosta tavanomaisen kauneusihanteen ulkopuolelle jäävien naisten pin up -tyyppisiä kuvia. Itse olen nähnyt sivuston tarjonnasta vain murto-osan, kun en pihinä koskaan ole innostunut kuvista maksamaan, mutta väittäisin että suurin osa sivuston malleista edustaa kuitenkin sitä "perinteistä" kauneusihannetta: symmetriset kasvonpiirteet, hoikka vartalo ja niin edespäin.

Kyse on kahdesta hieman eri asiasta, mutta Voimaa lukiessani muistin sivuston johon törmäsin joku aika takaperin. Adipositivity -projektin tarkoituksena on vaikuttaa lihavuuden hyväksymiseen kuvien kautta. Sivustolta löytyy yli 300 kuvaa lihavista** naisista, jotka on kuvattu "perinteisen" seksikkäissä vaatteissa ja asennoissa. Tästäkin projektista ollaan oltu kahta mieltä: toisaalta on hienoa että lihavat naiset koetaan seksikkäinä myös muussa kuin fetissimielessä, mutta onko esineellistäminen todella oikea tapa muuttaa yhteiskunnan suhtautumista lihavuuteen? Ja missä ovat lihavat miehet, joista ei muutenkaan tunnuta puhuvan läheskään siinä määrin kuin naisista?

Kaiken tämän pornon ja erotican jälkeen on pakko vielä mainita Normal Breast Gallery, jolla ei ole mitään tekemistä seksin tai pornon kanssa. Galleriaan on kerätty kuvia naisten rinnoista, kuvien ohessa on myös naisen itsensä kirjoittama lyhyt kuvaus itsestään ja rinnoistaan. Sivuston selaaminen on oudon kiehtovaa, ja loppujen lopuksi itse kuvia kiinnostavampaa on lukea naisten suhtautumisesta omiin rintoihinsa: tyytyväisyys tai tyytymättömyys ei tunnu erityisen vahvasti liittyvän siihen, ovatko rinnat sellaiset jotka olemme tottuneet elokuvissa ja lehtien sivuilla näkemään.

Minusta rakentavampaa kuin kännykkäkameralla kuvattu porno on antaa naisille lupa suhtautua ruumiiseensa muunakin kuin eroottisena katseen kohteena. Olen silti suunnattoman utelias siitä, millaisia tuotoksia Dirty Diaries pitää sisällään, enkä todellakaan halua tuomita projektia. "Ihan väärin voimautettu!"

* Seksityö on käsitteenä mielestäni parempi kuin prostituutio, koska se pitää sisällään myös esimerkiksi puhelin- ja Domina-palvelut jotka liittyvät mielestäni seksiin siinä missä se perinteinen penetraatiokin.

** Minusta on reilumpaa sanoa ruma sana niin kuin se on, erilaiset kiertoilmaisut tai keinotekoiset semilääketieteelliset termit ("ylipaino", I'm looking at you) tuntuvat oikeastaan loukkaavammilta. Aivan kuin lihavuus olisi jotenkin niin kauhea asia, ettei sanaa voi edes sanoa ääneen julkisesti.

Poikkeavat veriryhmät

Mitä länsinaapuri edellä, sitä Suomi ehkä perässä. Ehkä. Ja oikeastaan vain siksi, että kohta on pakko.

Olen aikaisemminkin niin naureskellut Ruotsin edelläkävijyydelle kuin vaahdonnut yhteiskunnan suhtautumisesta poikkeavaan seksuaalisuuteen. Tällä kertaa ihan ensimmäisenä on pakko kommentoida että kertonee yhteiskunnasta jotain, jos vuoden seksittömyys lasketaan selibaatiksi kuten Hesarin ensimmäisessä otsikossa.

Minusta koko verenluovutusrajoite on jäänne josta olisi jo aika luopua. SPR perustelee nykyistä täyskieltoa pääasiassa homomiesten korkeammalla infektioriskillä. Heteroseksuaaleilla sairauksille sukupuoliyhteyden kautta mahdollisesti altistuneilla ihmisillä karenssiaika on neljä kuukautta, sillä vasta-aineet ilmestyvät vereen vasta kolmen kuukauden kuluessa tartunnasta. Ilmeisesti homomiehiin siis iskee harvinainen ninja-HIV, joka saattaa piilotella elimistössä loputtomasti tullakseen esiin vasta verenluovutustilanteessa, heille kun neljän kuukauden karenssin sijaan tarjotaan elinikäistä luovutuskieltoa. Ruotsalainen kanta on heikompi, sillä se talttuu maaliskuusta lähtien vuoden puhdistautumisella.

Tätä myrskyä vesilasissa voi käydä omaksi viihteekseen seuraamassa esimerkiksi Hesarin keskustelupalstalla, josta löytyy mielipiteitä joka lähtöön. Minulle kyseessä ei niinkään ole homomiesten (tai homoseksiä joskus kokeilleiden) oikeudesta luovuttaa verta, sillä verenluovutus on perusterveen kansalaisen velvollisuus. Nykyinen rajoitus aiheuttaa SPR:lle melkoisia imago-ongelmia juuri sen kansanosan keskuudessa, jonka perään Hesarin artikkelissakin huudellaan. Lievää neulakammoa poteva ja peruslaiska nuori aikuinen voi nykyään hyvällä omallatunnolla jäädä kotiin, koska ei halua "tukea syrjintää harjoittavaa järjestöä" luovuttamalla verta.

Tässä suhteessa ainakin heteropervot pääsevät helpommalla: SPR ei kysele, oletko saanut piiskaa tuntemattomalta viimeisen neljän kuukauden sisällä. Ihan yhtä lailla veriyhteys siinäkin nimittäin voi syntyä.

ETA: Muutamaa päivää myöhemmin Yle oikaisi turhan optimismin koko touhun suhteen. Ei kai täällä nyt mitään edelläkävijöitä haluta olla, katotaan mitä muut tekee ensin ..

i reject your reality and substitute my own

Herkesin tässä päivänä muutaman miettimään, mistä kaikesta ihmiset blogeja kirjoittavatkaan. Tai paremminkin, minkä kaiken muut ihmiset kokevat tärkeäksi. Erityisesti sellaiset asiat, joita itse teen lähes pakon edessä ja mahdollisimman nopeasti, ovat minusta oudolla tavalla kiehtovia, jos ne ovat jonkun elämässä paljon suuremmassa roolissa.

Esimerkiksi muotiblogit. Taisin joskus muinoin jo tunnustaa seuraavani Stellan tyyliblogia. Asukokonaisuuksia on mukavaa käydä kurkkimassa, vaikka itse en a) voisi asua tunikoissa näyttämättä siltä että olen unohtanut pukea housut ja b) jaksa käyttää asuvalintoihin juurikaan aikaa, vaatteiden ostamisesta puhumattakaan. Olen toki esteetikko ja pidän kauniista asioista, mutta inhoan vaatteiden ostamista yli kaiken. Orastava eettisyys, lantiolle pysyvästi muuttaneet naiskilot ja kukkaroon vielä pysyvämmin muuttanut Matti tekevät kaikesta vähän vaikeaa.

Toinen esimerkki blogista, jonka lukeminen on hauskaa mutta jota en koskaan itse voisi pitää, on ihailemani oululaiset keittiövelhot. Meillä ruoat laittaa Poika, oma panokseni rajoittuu yleensä mahdollisen reseptin kaiveluun ja kaupassa käymiseen. Osaan leipoa välttävästi, ruokaa laitan vain silloin kun se on henkiinjäämisen kannalta oleellista ja silloinkin yleensä yhdistämällä erinäisiä säilykkeitä ja pakasteita. En osaa esimerkiksi paistaa munakasta, kunnon pihviä tai oikeastaan juuri muutakaan. Leipomisesta pidän siksi, että ohjeet ovat todella tarkkoja ja niitä uskollisesti noudattamalla on lähes mahdotonta epäonnistua kovin dramaattisesti - tästä huolimatta olen muutamien edesottamuksieni jälkeen saanut tilapäisen leipomiskiellon.

Kolmantena esimerkkinä blogimaailma, jonka ansiosta tätä asiaa ylipäänsä pohdiskelen, nimittäin meikki-/kosmetiikkablogit. Esimerkiksi Ranskassa asuva Sanna jaksaa loihtia luomilleen ja kynsilleen toinen toistaan kauniimpia ja hohtavampia pienoistaideteoksia. Itse sudin kasvoihini minimimäärän väriä, kehnohkoilla välineillä ja yleensä samalla tietokoneen edessä istuen. Meikkipussini sisältö ja kauneus"rutiinini" saisivat kosmetologin itkemään katkerasti.

Oma lukunsa ovat käsityöblogit, joihin olen tutustunut lähinnä Vaimon neuleharrastuksen ansiosta. Vaimo itse asiassa ehdotti että voisin alkaa naruleikki-postauksissani käyttämään neuleblogeista tuttua kaavaa, jossa ilmoitetaan ohjeen nimi, materiaali ja toisinaan myös fiilis neuloessa.

Kaikkia näitä blogigenrejä yhdistää se, että minulle vieraahkoista aihepiireistä huolimatta luen niitä käsitteleviä, hyvin kirjoitettuja blogeja vaihtelevalla tiheydellä. Kehnon ulkoasun omaava ruokablogi saa ihon kananlihalle ja "kato, tein lapaset!" -käsityöblogit ovat tappavan tylsiä (ilmeisesti myös harrastajille, mikäli Vaimon mielipiteistä jotain voi päätellä).

Olisi hauskaa, jos oma blogini toimisi samanlaisena ikkunana täysin outoon maailmaan jollekin, joka ei voisi kuvitellakaan koskevansa piiskaan muissa kuin matonpuisteluaikeissa. Tykkään silti myös kaikista teistä pervoista!

PS. Missä te muut muuten olette? Yritin iltapuhteena etsiskellä itselleni vielä vieraita BDSM-aiheisia, suomenkielisiä blogeja, ja epäonnistuin surkeasti. Pakkohan meitä on viiteen miljoonaan ihmiseen mahtua enemmänkin? Blogivinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

Muumion paluu

Muistatteko vielä sen teippikokeilun, johon ihastuimme molemmat vähän liikaakin?

No, tämä ajatus jäi yhdessä bondageteippikorvikevinkkien kanssa silti elämään mielessäin. Olin hyvin pettynyt, kun joululahjaostoksien ohella tehty ratsastustarvikeliikevierailu jäi saaliltaan laihanlaiseksi (lue: en ostanut MITÄÄN). Siellä olleet joustopintelit eivät oikein värivalikoimaltaan säväyttäneet, tarjolla oli vain erinäisiä ruskean sävyjä. Suomenhevosen sorjassa sääressä varmasti oikeinkin paikallaan, mutta itse kammoan ruskeaa värinä yli kaiken ehkä siksi, että se riitelee kovin rakastamani mustan kanssa.

Vaikka MedicalToysin versio muumioinnista on omaan makuuni ehkä vähän liiankin.. no, muumiomainen (ruskean lisäksi siis myös valkoinen joustoside on täysin mahdoton ajatus), tämä kuva on kummitellut mielessä siitä lähtien kun sen näin (kuva MedicalToys):



Kuvan ansiosta myös tämän syksyn aikana suorittamani ensiapukurssin päähaavan sidontaohjeet saivat mielessäni aivan uusia merkityksiä. Toiveissa silti, että vastaavanlaista viritystä voisi seuraavalla teippileikkikerralla kokeilla.

Ehkä pitää suu- ja silmäkuvan lisäksi ottaa vielä kuva, jossa näkyy vain korva. Näistä kuvista voisi sitten koota triptyykin ja nimetä sen apinakolmikon kunniaksi "See evil, hear evil, speak evil". I crack me up.

Tip tap!

..näinkin voi joulua juhlia. Kuvan saa tilattua paitamuodossa, jos tohtii.

Itse olen kuvan blogiinlävähtämishetkellä mitä luultavimmin ahtamassa jouluateriaa napaani ja teeskentelemässä, että eihän näin aikuisena enää niin niistä lahjoista välitä.. samalla kun sivusilmällä yritän kurkistella kuusen alle.

Sisältäköön itse kunkin joulu juuri niitä mausteita jotka tähän juhlaan ja sen viettämiseen mielestänne parhaiten sopivat!

Mielikuvia, osa II

Kuten jo tunnustin, edellisestä köysikokeilusta tuli mieleeni jostain syystä ala-asteen käsityötunnit.

Tästä kuvasta mieleeni kuitenkin tuli jotain paljon korkealentoisempaa. Toivottavasti ette nyt pidä minua täysin narsistina, selvennykseksi vielä että en todellakaan kuvittele olevani taideteos. Mutta silti, hehän ovat kuin kaksi marjaa!

Dramaqueenitis..


.. ja Ingresin "La Grande Baigneuse":