keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

muttei sinun käsilläsi, muttei sinun silmilläsi, muttei sinun sisälläsi ennen kuin on itse tehty

Tunnustin tuossa eräänkin blogitekstin kommenttiosastolla olevani loputtoman itsepäinen silloin, kun on kyse asioiden oivaltamisesta. Minun täytyy saada miettiä ja keksiä asiat itse(, vaikka se ehkä typerää ajanhukkaa onkin). Ystävät saavat olla tukena ja apuna, mutta vastauksien syöttämistä en kestä.

Tästä itsepäisyydestä johtunee sekin, kuinka helppoa minun on sulkea silmäni muiden ihmisten pohdinnoilta ja jotenkin kuvitella että omat ongelmani ovat kovin omaperäisiä ja ainutlaatuisia. Case in point: feministiyden ja alistuvuuden yhdistäminen. Muistattehan, se asia josta olen nillittänyt useampaan otteeseen ja joka on minulle niin kovin vaikeaa? Asiaan liittyy tietenkin varsin vahvasti ne alistumisesta nauttivat vahvat naiset.

Yllättävää kyllä, asiaa ovat miettineet muutkin! Ensin törmäsin linkkivinkkiin Feministingissä. Linkkivinkin takaa löytyi blogiteksti jossa nuori feministinainen pohti ongelmiaan suhtautua omaan piiskausfetissiinsä. Ja linkki toiseen tekstiin, jossa puolestaan puhuttiin Kansasin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa keskityttiin juuri niihin arkielämässään vahvoihin naisiin, joista itsekin ehdin kirjoittamaan. Ja lisätietoa tästä tutkimuksesta löytyi linkin takaa Psychology Today -lehden nettisivujen blogiosastolta. Asiaa oli riittänyt vielä toisenkin artikkelin verran.

Kansasin yliopiston peruste sille, että arkielämässään dominoivat naiset nauttivat alistumisesta, kuulostaa vähintäänkin omituiselta. Sitä sen ihmeemmin ruotimatta (saattaahan se hyvin pitää paikkaansa yleisemmällä tasolla vaikkei minusta omalta tunnukaan), minua kiinnosti enemmän tutkimustulos jonka perusteella miehiä ei ainakaan fantasiatasolla alistuminen todella kiinnostanut yhtä paljon kuin naisia. Arkielämässään dominoivat miehet sen sijaan pitivät "normaaleja" miehiä enemmän tarinoista, joissa itse olivat dominoivassa asemassa.

Tämän loputtoman linkkisurffailun jälkeen oli oikeastaan helpottavaa törmätä vielä yhteen Psychology Today -blogitekstiin. Tekstissä kritisoitiin seksuaalisuuteen liittyviä tutkimuksia ylipäänsä siitä, että koehenkilöt ovat yleensä a) yhdysvaltalaisia ja b) yliopistoikäisiä. Ei tarvitse olla suurikaan seksologi ymmärtääkseen, että ihmisen seksuaalisuus muuttuu iän myötä. Tai että erilaiset kulttuuriympäristöt vaikuttavat siihen siinä määrin, ettei yhden valtion kansalaisten seksimieltymyksiä tai kokemuksia voi yleistää koskemaan koko maailmaa.

Täysin sattumalta alkaneen linkkikierroksen kierrettyäni en oikein tiennyt, pitäisikö omalle jääräpäisyydelleni itkeä vai nauraa. Sittemmin olen törmännyt täysin sattumalta feminismiä ja BDSM:ää käsitteleviin blogiteksteihin joka nurkan takana, yleensä tosin rapakontakaisissa blogeissa. En tiedä kertooko näiden kahden yhteensovittamisen vaikeus enemmän BDSM:stä vai feminismistä ...

Pahoittelen, että koko linkkisatsi on tällä kertaa lontoonkielistä materiaalia. Mielestäni kuitenkin melko helppolukuista (ja mielenkiintoista) sellaista, suosittelen lueskelemaan myös blogitekstien kommenttilaatikot jos aihe kiinnostaa. Itse pidin erityisesti umpisarkastisesta vastauksesta Naomi Wolfin The Beauty Myth -kirjassaan esittämään teoriaan naisten alistuvuuden syistä:

"It's nice to hear that Naomi Wolf knows exactly where my fantasies come from even though she has never met me. There couldn't possibly be any other reasons for it. I mean it's not like people are complex or unique."

2 kommenttia:

Mikko T kirjoitti...

Eikö tavanomainen seksi sitten ole samanlaista valtapeliä? Mielestäni tavanomainen seksi sosiaalisena käytöksenä ja seksuaalivalinnan symbolina on nimenomaan sodinmenoa, jossa mies osoittaa naiselle kelpoisuuttaan ja henkistä vahvuuttaan näyttelemällä, että valta on hänellä ja hän osaa käyttää valtaa oikein. Tavanomaisessakin seksissä jännite syntyy siitä, että miehellä on sillä hetkellä absoluuttinen fyysinen valta, jolla hän mukaottaa henkistä valtaa pois naiselta. Seksi on heittäytymistä ja kuvainnollisessa mielessä vuoroittaista suitsien kiristämistä ja hölläämistä. Kiima syntyy jännitteistä ja seksi on leikkiä kohti jännitteiden laukeamista ja uuden jännitteen syntyä.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään brändättyjä seksin muotoja vastaan! Haluan kuitenkin tuoda esille sitä, että hyvä seksi ei vaadi toteutuakseen kulttuurihistoriasta ammentavaa kiihkeästi kaupallistuvaa estetiikkaa, välineistöä ja sanastoa – mieli ja keho ihmeellisyyksineen riittävät pitkälle.

Dramaqueenitis kirjoitti...

Mikko T, itse olen vähän jäävi kommentoimaan vaniljaseksin valtapelejä tai niiden puutetta koska taipumusteni ja telaketjufeministeilyni ansiosta löydän valtapelejä kaikkialta.

Väittäisin kuitenkin että vaniljaseksissä (ja ihmissuhteissa) tuo valtapeli toimii paremminkin niin, että valta vaihtuu osapuolelta toiselle. Jännitettä löytyy varmasti muualtakin kuin siitä, että mies on fyysisesti vahvempi kuin nainen.

Aivan toinen asia sitten on, miksi meidänkin kielenkäytössämme miehet edelleen saavat ja naiset antavat. Naisille on vaniljaseksissäkin varattu se passiivisempi rooli, vaikkei se todellakaan kaikkien makuuhuoneissa toteudu.

Eiköhän vaniljaseksi ole aivan yhtä brändättyä kuin kinkyseksikin. Samalla tavallahan on määriteltävissä, mitkä välineet ja sanat sopivat siihen "tavanomaiseen" seksiin. Ja milloin sitten näistä poiketaan ja siirrytään vaarallisen pervoseksin puolelle.