Reissu kotiin tietää luonnollisesti taas uusia köysikuvia! Nämä kuvat eivät tosin alunperin ottaneet syntyäkseen ollenkaan. Kuten tavallista, pihtailen muutamaa kuvaa yhden toisen blogitekstin kuvittamiseksi, tällä kertaa saatte siis tyytyä vain yhteen otokseen.
Poika oli jo valmiiksi juoninut sitovansa makuuhuonekenkäni spreader bariin ja kiinnittävänsä sitten ranteeni kahleilla tangon päihin. Ihan ensimmäinen vastaisku tuli kun yritin ylipäänsä päästä haluttuun asentoon pidemmän tangon kanssa - jo useampaan kertaan mainitun notkeuteni ansiosta se jäi pelkäksi haaveeksi.
Suosiolla otimme käyttöön lyhyemmän spreaderin, ja tällä kertaa asennon pitäminen onnistui jo paremmin. Erityisen mukava asento ei silti ollut, varsinkin kun yritin parhaani mukaan nostaa sorjia sääriäni että sitominen olisi helpompaa. Pojan saatua toisen jalan sidottua valmiiksi kävi ilmi, että sidonta oli kyllä muuten oikein onnistunut, muttei itse asiassa kiinnittänyt jalkaani spreaderiin millään tavalla. Tässä vaiheessa sidonnassa pidettiin luova saunan ja muutaman oluen mittainen tauko.
Saunan jälkeen sitominen onnistuikin kerralla ja lopputuloksen näette kuvasta. Asento ei loppujen lopuksi ollut aivan niin epämukava kuin aluksi pelkäsin, varsinkin kun välillä venkoilin jalkojani suoraksi. Näin jälkikäteen ajateltuna koipien suoristelu ei ehkä ollut kaikkein järkevin idea, Poika kun alkoi heti ideoida miten spreader barin voisi vielä sitoa sängynpäätyyn kiinni ..
Poika oli jo valmiiksi juoninut sitovansa makuuhuonekenkäni spreader bariin ja kiinnittävänsä sitten ranteeni kahleilla tangon päihin. Ihan ensimmäinen vastaisku tuli kun yritin ylipäänsä päästä haluttuun asentoon pidemmän tangon kanssa - jo useampaan kertaan mainitun notkeuteni ansiosta se jäi pelkäksi haaveeksi.
Suosiolla otimme käyttöön lyhyemmän spreaderin, ja tällä kertaa asennon pitäminen onnistui jo paremmin. Erityisen mukava asento ei silti ollut, varsinkin kun yritin parhaani mukaan nostaa sorjia sääriäni että sitominen olisi helpompaa. Pojan saatua toisen jalan sidottua valmiiksi kävi ilmi, että sidonta oli kyllä muuten oikein onnistunut, muttei itse asiassa kiinnittänyt jalkaani spreaderiin millään tavalla. Tässä vaiheessa sidonnassa pidettiin luova saunan ja muutaman oluen mittainen tauko.
Saunan jälkeen sitominen onnistuikin kerralla ja lopputuloksen näette kuvasta. Asento ei loppujen lopuksi ollut aivan niin epämukava kuin aluksi pelkäsin, varsinkin kun välillä venkoilin jalkojani suoraksi. Näin jälkikäteen ajateltuna koipien suoristelu ei ehkä ollut kaikkein järkevin idea, Poika kun alkoi heti ideoida miten spreader barin voisi vielä sitoa sängynpäätyyn kiinni ..
3 kommenttia:
bar näyttää varsin hyvältä, onnitteluni pojalle!
Kauanko tuolaisten hienouksien oppimisessa menee? Ehtiikö vielä kokeilla ennen kuin kangistuu kiikustuoliin? Voi, mitä oikein ajattelin parikymmentä vuotta sitten...
Muutaman kymmenen session jälkeen köysi pysyy sen verta hyvin käsissä, että aivan kaikkea ei tarvitse tarkistaa kahdesti ohjeista. Myös ihan omien sidontojen tekeminen ilman mitään sen suurempia ohjeita onnistuu jo jossain määrin. Pidempiäkin köysiä uskaltaa jo käyttää eikä tarvitse jatkuvasti pelätä sitovansa itseään vahingossa sänkyyn kiinni :)
Kärsivällisyydelle, hyvillä ohjeilla ja hyvällä köydellä pääsee pitkälle.
Lähetä kommentti