Aikaisemmassa (ja ensimmäisessä) pidemmässä parisuhteessani totuin siihen, että maailmassa on noin kolme miljardia miestä joista yhden kanssa harrastin seksiä. Vakaa aikomukseni oli myös pitää jälkimmäinen luku täsmälleen yhtä matalana, enkä kokenut jääväni erityisesti mistään paitsi. Seksi oli kumppanini kanssa hyvää, miksi ihmeessä asiantilaa pitäisi mennä muuttamaan?
Ehkä tämän hieman omituisen miessukukunnan kahtiajaon vuoksi en erityisemmin katsellut muita miehiä, tai kokenut tilannetta mitenkään seksuaaliseksi jos joku jatkoilla yritti hivuttaa kättään paitani alle. Eihän niitä muita miehiä oltu tehty harrastamaan seksiä minun kanssani.
Lyhyeksi jäänyt sinkkukauteni avasi silmäni tarkastelemaan maailmaa vähän eri tavalla. Käytin hävyttömäksi hyväkseni sitä, että nuorehkon ja normaalihkon naisihmisen täytyy harvoin nukkua yksin jos ei ole seurastaan turhantarkka - suoraan sanottuna koeajoin erilaisia miehiä, jopa sellaisia jotka eivät minua erityisemmin viehättäneet.
Nykyään huomaan toisinaan miettiväni, miltä edellä kävelevän pitkätukan niska mahtaa tuoksua. Tai pohtivani, kiskooko juuri kauppakorkeasta valmistuneen pukumiehen nainen tätä koskaan eteenpäin pelkästä solmiosta kuten itse tahtoisin tehdä. Tai katselevani duunarin karkeita käsiä kuvitellen, miltä ne mahtaisivat ihollani tuntua. Tai suunnittelevani rastapään hiuksiin kiinni tarttumista. Tai tuijottavani keikalla basson kaulalla liikkuvia sormia miettien, mahtaako basistin sorminäppäryys ulottua myös muille elämänaloille .. *köh* eiköhän ajatus tullut jo selväksi.
Samalla kahtiajako on muuttunut hieman erilaiseksi. Maailmassa on edelleen noin kolme miljardia miestä, joista yhden kanssa harrastan seksiä. Enkä edelleenkään haluaisi muuttaa asiantilaa miksikään. Olen kuitenkin tietoisempi siitä, että muutkin miehet saattavat haluta minusta jotain muutakin kuin platonista juttuseuraa. Ja olen omasta tilastani tarkempi, ehkä siksi että koen käpälöinnin jotenkin loukkaavaksi myös Poikaa kohtaan.
Kaiken kaikkiaan sinkkuilu siis teki hyvää, vaikka ehdin kokea myös miltä tuntuu käsittämättömän huono seksi - kokeilin kerran, en pitänyt.
Ehkä tämän hieman omituisen miessukukunnan kahtiajaon vuoksi en erityisemmin katsellut muita miehiä, tai kokenut tilannetta mitenkään seksuaaliseksi jos joku jatkoilla yritti hivuttaa kättään paitani alle. Eihän niitä muita miehiä oltu tehty harrastamaan seksiä minun kanssani.
Lyhyeksi jäänyt sinkkukauteni avasi silmäni tarkastelemaan maailmaa vähän eri tavalla. Käytin hävyttömäksi hyväkseni sitä, että nuorehkon ja normaalihkon naisihmisen täytyy harvoin nukkua yksin jos ei ole seurastaan turhantarkka - suoraan sanottuna koeajoin erilaisia miehiä, jopa sellaisia jotka eivät minua erityisemmin viehättäneet.
Nykyään huomaan toisinaan miettiväni, miltä edellä kävelevän pitkätukan niska mahtaa tuoksua. Tai pohtivani, kiskooko juuri kauppakorkeasta valmistuneen pukumiehen nainen tätä koskaan eteenpäin pelkästä solmiosta kuten itse tahtoisin tehdä. Tai katselevani duunarin karkeita käsiä kuvitellen, miltä ne mahtaisivat ihollani tuntua. Tai suunnittelevani rastapään hiuksiin kiinni tarttumista. Tai tuijottavani keikalla basson kaulalla liikkuvia sormia miettien, mahtaako basistin sorminäppäryys ulottua myös muille elämänaloille .. *köh* eiköhän ajatus tullut jo selväksi.
Samalla kahtiajako on muuttunut hieman erilaiseksi. Maailmassa on edelleen noin kolme miljardia miestä, joista yhden kanssa harrastan seksiä. Enkä edelleenkään haluaisi muuttaa asiantilaa miksikään. Olen kuitenkin tietoisempi siitä, että muutkin miehet saattavat haluta minusta jotain muutakin kuin platonista juttuseuraa. Ja olen omasta tilastani tarkempi, ehkä siksi että koen käpälöinnin jotenkin loukkaavaksi myös Poikaa kohtaan.
Kaiken kaikkiaan sinkkuilu siis teki hyvää, vaikka ehdin kokea myös miltä tuntuu käsittämättömän huono seksi - kokeilin kerran, en pitänyt.
2 kommenttia:
Tuntuu hyvin tutulta, tuo sinkkuvaiheesi. Minäkin olen kulkenut lumottuna jonkun takapuolen tai tukkalaitteen perässä ja vapissut himosta. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että seksi on lähes aina huonoa, jos ei välitä kumppanista oikeasti. Ja parasta se on vain vakisuhteessa (varsinkin kun kyseessä on jokseenkin erikoinen seksi).
Kokeilijat, itse olen harrastanut hyvää seksiä myös puolituntemattomien herrasmiesten kanssa. Eri tavalla hyvää kuin pidemmän suhteen hyvä seksi, toki.
Pidemmässä suhteessa oppii tuntemaan toisen paremmin sekä fyysisesti että psyykkisesti, ja seksikin sitä myötä paranee. Ja sitten lopulta väljähtyy, jos luottaa liikaa siihen tuttuuteen - uuden ihmisen kanssa on ehkä aistit avoimempana. Ja tulee todennäköisemmin iloisesti yllätetyksi!
Lähetä kommentti