Huomaan usein kuvittelevani etteivät ihmiset vaniljasuhteissa voi olla onnellisia, kun eivät pääse kokeilemaan samanlaista valtapeliä kuin me "valaistuneet" D/s-harrastajat. Aivan kuin kaikki salaa kuitenkin haaveilisivat tällaisesta elämästä. Vaniljasuhteilijathan ovat tietenkin kaikki kaappikinkyjä jotka eivät vain ole löytäneet vielä sitä oikeaa seksiä.
Vaikka totesinkin puhuvani omasta seksielämästäni vähänlaisesti, tuntuu seksi olevan sellainen aihe josta riittää juttua ystävien kanssa loputtomiin. Erään ystävän kanssa asiasta keskustellessa hän tunnusti, että poikaystävänsä pitää erityisesti pitsialusvaatteista ja oikein viimeisen päälle kliseisestä hellästä seksistä. Kertonee jotain omista mieltymyksistäni että se oli ehkä perversseintä mitä olin kuullut aikoihin.
Pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtää että ehkä omat kokemukseni vaniljasuhteista ja -seksistä eivät ole niitä kaikkein kuvaavimpia. Tottakai minä olin onneton vaniljaisena ja pidän täysin vaniljaista seksiä melko tylsänä. Ilmeisesti maailmasta kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka pitävät siitä ja ovat vaniljaisuudessaan ikionnellisia. Jokainen parisuhde (ja ihmissuhde) on omalla tavallaan valtapeliä, mutta ei niiden roolien tarvitse olla erityisen tiedostettuja ja se kuuluisa tasa-arvo voi toteutua niinkin että rooleja vaihdetaan tarpeen mukaan.
Ehkä harvinaista, että tämän hyväksyminen oli paljon vaikeampaa kuin sen, että jotkut nauttivat neuloista, veitsistä ja sähköstä - kaikki asioita, joita en ainakaan vielä uskaltaisi edes kokeilla.
Aivan kuten Vaimolle tässä iltana muutamana totesin: on ihan OK olla hetero ja vanilja!
Vaikka totesinkin puhuvani omasta seksielämästäni vähänlaisesti, tuntuu seksi olevan sellainen aihe josta riittää juttua ystävien kanssa loputtomiin. Erään ystävän kanssa asiasta keskustellessa hän tunnusti, että poikaystävänsä pitää erityisesti pitsialusvaatteista ja oikein viimeisen päälle kliseisestä hellästä seksistä. Kertonee jotain omista mieltymyksistäni että se oli ehkä perversseintä mitä olin kuullut aikoihin.
Pikkuhiljaa olen alkanut ymmärtää että ehkä omat kokemukseni vaniljasuhteista ja -seksistä eivät ole niitä kaikkein kuvaavimpia. Tottakai minä olin onneton vaniljaisena ja pidän täysin vaniljaista seksiä melko tylsänä. Ilmeisesti maailmasta kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka pitävät siitä ja ovat vaniljaisuudessaan ikionnellisia. Jokainen parisuhde (ja ihmissuhde) on omalla tavallaan valtapeliä, mutta ei niiden roolien tarvitse olla erityisen tiedostettuja ja se kuuluisa tasa-arvo voi toteutua niinkin että rooleja vaihdetaan tarpeen mukaan.
Ehkä harvinaista, että tämän hyväksyminen oli paljon vaikeampaa kuin sen, että jotkut nauttivat neuloista, veitsistä ja sähköstä - kaikki asioita, joita en ainakaan vielä uskaltaisi edes kokeilla.
Aivan kuten Vaimolle tässä iltana muutamana totesin: on ihan OK olla hetero ja vanilja!
18 kommenttia:
Minäkin luulin joskus, etten kestäisi vaniljasuhteessa, kun olin päässyt kinkyn makuun - tosin mistään rajusta kinkystä en ole koskaan pitänyt, enemmänkin henkisestä alistamisesta kuin kivusta.
Mutta sitten tapasin intohimoisen vaniljamieheni ja olin myyty. Kinkysuhteissa en kokenut samanlaista henkistä yhteenkuuluvuutta, rakkautta, vaikka muuten ne olivatkin jännittäviä.
Annie, kyllähän joka parisuhteessa joutuu tekemään kompromisseja. Jos Poika jostain syystä huomenna päättäisi lopettaa kinkyilyn, en pystyisi kävelemään kylmästi ovesta ulos.
Itse toisaalta löysin vasta tästä kinkymmästä suhteesta sellaista avoimuutta ja omistautumista joita vaniljasuhteissani kaipasin. Ehkä niiden löytäminen ei olekaan vaniljan määrästä kiinni :)
Annie, meillä kävi juuri päinvastoin: emme ole koskaan ennen tunteneet tällaista henkistä yhteenkuuluvuutta ja rakkautta, kuin tässä uudessa kinky-suhteessa. Juuri bdsm avasi jotkut salaiset portit, jotka vaniljasuhteessa pysyvät visusti kiinni, vaikka pari olisi yhdessä kolmekymentä vuotta.
Ja Draamakuningatar, oikeassa olet - jos Kreivittäreni jossain vaiheessa (esim. yhteisen lapsen synnyttyä) lopettaisi kinkyilyn, en häntä enää koskaan jättäisi. Juuri tämän rajun alkuvaiheen vuoksi olemme kasvaneet niin yhteen, että olemme valmiita hyväksymään toisissamme kaiken. Mielestäni vaniltasuhteessa niin ei käy, ihmisillä on paljon enemmän odotuksia ja vaatimuksia.
Kokeilijat, kuten tekstissäni totesin olen tajunnut vasta nyt kuinka jäävi oikeastaan olen puhumaan vaniljasuhteista. En siis ota ollenkaan kantaa siihen, onko vaniljaisemmissa suhteissa enemmän odotuksia ja rajoituksia vai ei :)
Loppujen lopuksi kun hyvä ja avoin suhde on sellainen siitä riippumatta, kenen käsissä valta siinä suhteessa on. Ja huonoja D/s-suhteita löytyy varmasti niitäkin pilvin pimein, on niin helppoa toimia niin kuin kuvittelee olevan tapana.
Havaintojeni mukaan kaikilla
ihmisillä ei ole kovin valtarakenteisiin perustuvaa mielenlaatua. Tällaisten ihmisten voi olla vaikea ottaa ruoskaa käteen ihmettelemättä mitä tässä oikein tapahtuu.
S/M sopii sellaisille
ihmisille, jota prosessoivat maailmaa voimakkaasti erilaisten valtapelien ja uhkakuvien kautta.
On älytöntä vaatia kaikkia harrastamaan SM:ää, tärkeintä olisi saada ne ihmiset, joilla on siihen taipumusta kiinnostumaan asioista.
Bmad
Bmad, totta kyllä että kaikki ihmiset eivät ajattele elämäänsä vallan tai sen luovuttamisen kautta.
Itse ehkä keskityn valtapeleihin muutenkin keskimääräistä enemmän jo telaketjufeministeilyni kautta, siinäkin kun yhteiskunnan valtarakenteiden tarkastelu on aika suuressa roolissa.
Enkä nyt oikein tiedä onko elintärkeää saada kaikki siihen taipuvaisetkaan harrastamaan SM-leikkejä. Mielestäni tärkeintä olisi luoda sellainen ilmapiiri, jossa kaikki tavat harrastaa seksiä olisivat sallittuja eikä ihmisten tarvitsisi miettiä niin järjettömän paljon, mikä mahtaa olla sitä normaalia seksiä.
Mahtaa olla aika utopistinen haave :)
"Enkä nyt oikein tiedä onko elintärkeää saada kaikki siihen taipuvaisetkaan harrastamaan SM-leikkejä."
No en itse miellä seksiä
leikiksi.
Ja on se tarpeen, koska
ihmiset tappelevat ja sotivat, kiusaavat jos eivät pääse purkamaan viettejään oikeilla tavoilla.
Mutta koska se ei ole normaalia monet ajattelevat, että minä en ainakaan tollaseen alennu. Minä kiusaan ja tapan oikeesti, enkä minä mitään ruoskaa rupee
heiluttaan...
Asia on siis TODELLA vakava.
Bmad
Bmad, minusta taas seksin pitäisi nimenomaan olla leikkiä parhaimmillaan. Ei siis missään vähättelevässä mielessä, tarkoitan lähinnä sitä että sen ei tarvitse olla yksi niistä elämän haudanvakavista asioista.
En ole koskaan ajatellut asiaa tuolta kannalta, mutta kai omat tukahdutetut mielihalut saattavat tosiaan purkautua vähemmän positiivisilla tavoilla. Vierastan vain ajatusta siitä, että olisi kenenkään muun asia sotkeutua ihmisten (seksi)elämään, edes silloin kun kyse on sen parantamisesta.
"Bmad, minusta taas seksin pitäisi nimenomaan olla leikkiä parhaimmillaan."
Olen hyvin runsaasti harjoittanut seksiä, etenkin
SM-seksiä, jopa 6 dommella, eikä se koskaan ole ollut leikkiä. Halunnen siis ottaa seksin vakavasti, enemmän rituaalina, kuin legopakettina.
"Vierastan vain ajatusta siitä, että olisi kenenkään muun asia sotkeutua ihmisten (seksi)elämään, edes silloin kun kyse on sen parantamisesta."
Seksiä ei pidä mystifioida
ja sitä paitsi senhän piti olla leikkiä. Eikös silloin ole tärkeä huolehtia siitä, että leikkipaikat on kunnossa ja kaikki pääsevät leikkimään?
Bmad
Bmad, koko blogitekstini ajatushan ikään kuin oli että kaikki saavat suhtautua seksiin niin kuin haluavat eikä ole olemassa "oikeaa" tapaa. Hienoa jos rituaalinomainen seksi toimii ja olet löytänyt ihmisiä jotka nauttivat siitä myös.
Tarkoituksenani ei ole mitenkään mystifioida seksiä, mutta väittäisin että siinä kuten monissa muissakin ihmisen psyykeeseen liittyvissä asioissa muiden ohjaaminen sille valaistuneisuuden polulle on paitsi mahdotonta, myös turhauttavaa molemmille osapuolille.
Itse en olisi vielä muutama vuosi sitten ollut ollenkaan valmis tutustumaan BDSM-kuvioihin ja luulen että näiden taipumusten löytyminen olisi saattanut peräti lykkääntyä (tai jäädä tapahtumatta) jos joku olisi tullut asiaan sekaantumaan. Minun ainakin on löydettävä vastaukset itse, vaikka miljoona muuta olisivat päätyneet samaan tulokseen aikaisemmin. Ehkä siksi pidän niin tärkeänä sitä että ihmisten elämään ei sotkeuduta enemmän kuin pakollista.
En tiedä, mitä on vanilja tai mitä on mikäkin kirjainyhdistelmä – seksi on seksiä. Ylempiarvoisen kirjainyhdistelmäseksin harjoittajat syyllistyvät ihan samaan asioiden ja ihmisten arvoluokitteluun kuin kiksinsä normaaliksi luokitelluista asioista saavat normofiilit.
Itse olen aina kokenut kirjainyhdistelmäseksin kaiken maailman kuvastoon kuuluvine hilavitkuttimineen ja poseerauksineen lähinnä kiiman tappajana. Mielestäni seksi on parasta kun himo syttyy spontaanisti ja sen jälkeen tapahtuvat asiat tulevat selkärangasta ilman mitään kulttuuriin tai alakulttuuriin kuuluvaa koodistoa.
Mikko T, vanilja on lähinnä kaunis tapa kuvata sitä seksiä josta suurin osa ihmisistä nauttii - vähän kuin vaniljajäätelöstä. Me kirjainyhdistelmäihmiset pidämme sitä ehkä salaa vähän tylsänä vaihtoehtona, kun emme itse saa siitä irti yhtä paljon kuin kirjaimistamme.
Eiköhän luokittelu ja tuomitseminen ole molemmat niin syvään juurtuneita piirteitä ihmisissä että ne onnistuvat kaikilta ikään, sukupuoleen ja mieltymyksiin katsomatta.
Kyllä kinkympikin seksi voi olla spontaania, itsekin nautin seksistä joka syntyy siinä tilanteessa ilman sen ihmeempiä suunnitteluja. Ymmärrän kuitenkin myös sen, miten tuntikausienkin valmistautuminen virittää tunnelman tietynlaiseksi. Tieto siitä, että kohta tapahtuu jotain mukavaa voi tehdä seksistä omalla tavallaan mielenkiintoista.
Olen siis edelleen vahvasti sitä mieltä että antaa kaikkien kukkien kukkia :)
En oikeastaan tarkoittanut, etten tietäisi mitä vanilja-sanalla tarkoitetaan – tosin kuvauksen kauneudesta voi olla montaa mieltä. Tarkoitin sitä, etten ymmärrä miten tietyn alakulttuurin mukainen nimistö ja visuaalinen koodisto muuttaa saman asian jotenkin kauniimmaksi ja hyväksytymmäksi.
Kinky-ihmisillä on usein sellainen asenne, että se mikä on heidän rituaalien mukaan tekemänään kaunista ylemmän tason seksiä, on alastoman heterojunttiparin aviovuoteessa tapahtuvana säälittävää ja rivoa pornon kopiointia.
En pääse mihinkään siitä ajatuksesta, että kirjainyhdistelmäseksin taustalla on ihan samanlainen sisäryhmän sisäinen normofilia kuin kellä tahansa mattijamaijavirtasella.
Mikko T, itse pidän vaniljasta käsitteenä enemmän kuin usein viljellystä "normaali seksi" -käsitteestä, kun juuri tuosta ajatuksesta vain yhden seksimuodon oikeudesta ja normaaliudesta tahtoisin päästä kokonaan eroon.
Ikävää, että olet saanut kinkyilijöistä noin negatiivisen kuvan.
En nyt sanoisi, että minulla on kinkyilijöistä huono kuva. Kinkyjähän on yhtä paljon kuin ihmistenvälisiä näkemyseroja siitä, mikä on sopivaa.
Joku minulla vaan pistää vastaan siinä, että pervoksi heittäydytään siirtymällä yhdestä valmiista koodistosta toiseen koodistoon, jonka puitteissa sitten harrastetaan oikeanlaista seksiä.
Mikko T, tuskin monikaan "heittäytyy pervoksi" imitoimalla muualta löytämiään oikeita tapoja harrastaa kinkyseksiä. Siksihän se alkuvaihe niin huumaavaa on (vrt. Kokeilijat), kun kaikki on uutta ja pitää kokeilla miten mikäkin aspekti mahdollisesti omaan makuuhuoneeseen sopii.
Tai ehkä olen itse vain tullut niin vanhaksi ja väsyneeksi etten jaksa miettiä mikä kenenkin mielestä on oikeanlaista seksiä. Enkä haluaisi uskoa että muutkaan siihen loputtomasti aikaa tuhlaavat.
Jos kinkyseksillä tarkoitetaan kirjainyhdistelmäseksiä, jokainen kirjainyhdistelmä kätkee sisäänsä tietyn koodiston, visuaalisen ilmeen ja valikoiman asioita, joiden katsotaan kuuluvan kyseiseen kirjainyhdistelmään. Tältä pohjalta väittäisin, että itsensä toteuttaminen kirjainyhdistelmäseksin kautta on itsensä tutkiskelua valmiin kaavan kautta - sama tosin pätee kaikkiin asioihin, mitä teemme.
Lähetä kommentti