perjantai 31. heinäkuuta 2009

Life in plastic, it's fantastic

Talouteemme on viime aikoina ilmestynyt kommenttilaatikossa vilahtaneiden kukkakeppien (joista ehkä myöhemmin lisää) lisäksi myös perusmustaa bondageteippiä. Näin alustavien kokeilujen perusteella luulen, että teippi pääsee pervolaatikkomme vakiovarusteeksi, vaikka onkin ehkä hamppuköysihehkutuksen jälkeen oudohko valinta.

Olin yllättynyt siitä, kuinka mukavalta teippi näytti vaikken suuri mustien, kiiltävien PVC-pintojen ystävä olekaan. Teipistä askarreltu mekko tosin paljasti joka ikisen makkaran, armottoman ihonmyötäinen kun oli.

Teipissä on ihan mukavaa olla, ainakin näin kesällä se tuntui hassun lämpimältä iholle liimautuessaan muttei hiostanut lainkaan niin paljon kuin ehkä voisi kuvitella. Teippipakkauksen lupaukset siitä, että teippi tarttuu vain itseensä tosin osoittautuivat tiukemman rintojen sitomisen jälkeen hieman liiotelluiksi - varokaa nännejänne!

Mekkoa huomattavasti huolestuttavampi kokeilu seurasi myöhemmin illalla, kun Poika päätti kokeilla miten teippi toimisi siteenä silmillä. Tähän olinkin jo varautunut, mutta kun teippikierrokset jatkuivatkin silmien lisäksi myös suun yli, alkoi jo vähän pelottaa. Teippihuppu vaimensi ääniä sen verran, että teippiä irrottaessa kuuluva ääni tuntui suorastaan korvia vihlovalta Pojan keriessä huppua taas auki. Poika ehdottikin ystävällisesti että ensi kerralla huppuun voisi yhdistää korvatulpat (kas näin, lapset, kaivetaan itse itselleen kuoppa).

Yritin kysellä myös Pojalta ensikokemuksia, mutta näin pikaisten testausten perusteella on hankala arvioida materiaalin käyttökelpoisuutta kovinkaan monipuolisesti. Helposti ja nopeasti teipistä kuitenkin saa askarreltua monenmoista, täysmuumiointi alkoi tietenkin heti kangastella Pojan mielessä.

Näin subin näkökulmasta teipin yksi suurimpia heikkouksia on sen ihotuntuman puute, köyteen verrattuna en saa muovikuoresta aivan samanlaisia väristyksiä. Toisaalta teipillä saa turvallisemmin tehtyä tiukempiakin paketteja, kun paine jakautuu leveämmälle alueelle. Ja on pakko myöntää, että vaikken osaa kuvitella itseäni sovittelemassa PVC-huppuja, koko pään paketointi oli pelottavaa nimenomaan hyvällä tavalla.

PS. Mainittakoon positiivisten kokemusten vastapainoksi, että ituhipin sydän itkee verta bondageteipin heikkojen uudelleenkäyttöominaisuuksien vuoksi.

Ei kommentteja: