Ihan ensimmäisenä on pakko hehkuttaa uutta profiilikuvaa, siinä komeilevat allekirjoittaneen pikku kätöset! Meillä on viime aikoina kuvattu kaikkea keittolautasista lähtien, lisää köysikuvia ja nillitystä Pojan valokuvausharrastuksesta siis tiedossa myöhemmin.
Sitä odotellessa aihe, jonka lukemista vaimon kannattanee taas harkita kahteen kertaan.
Kun puheenaihe ystävien kanssa kääntyy seksiin, tuntuu muiden keskuudessa vallitsevan melkoinen yksimielisyys siitä että suuseksiä on huomattavasti miellyttävämpää vastaanottaa kuin antaa. Itse olen yleensä katsonut parhaaksi olla asiasta aivan hiljaa vaikka olen täsmälleen päinvastaista mieltä. Anna-Leena Härkösen uusinta lukiessa (äitiparka ei tainnut joululahjaa ostaessaan aivan tarkkaan tietää, mistä se kertoo) asia tuli uudemman kerran mieleen, sattuneesta syystä samaistuin siinä kiimoissaan kituvaan päähenkilöön joka tunnusti pitävänsä suihinottamisesta.
Erityisen ajankohtainen tämä aihe on ollut senkin takia, että armas punatukkainen tätini (eufemismit kunniaan!) on vieraillut luonani viime aikoina varsin tiuhaan tahtiin. Siitä myös otsikko - olen sitä mieltä ettei toisen osapuolen tarvitse kitua vain siksi, ettei penetratiivinen seksi ole miellyttävimmillään johonkin aikaan kuukaudesta. Aikaisemmassa vaniljasuhteessakin pidin asiaa jokseenkin itsestäänselvänä, nykysuhteesta puhumattakaan.
Vaikka olenkin kärvistellyt asian kanssa ja valittanut puutettani kovaan ääneen, suihinottoviikko on itse asiassa ihan mukavaa vaihtelua. Kun tietää täysin varmasti ettei itse saa, voi keskittyä toiseen sitäkin enemmän. Koko toimituksesta tulee jotenkin entistä pyyteettömämpi. En väitä etten itsekin tilanteesta kiihottuisi kun en muutenkaan saa tarpeekseni Pojan ihosta, mutta yleensä se tapahtuu vähän epähuomiossa. On paljon mielenkiintoisempaa seurata toisen nautintoa omansa sijaan, kun siihen kerrankin on tilaisuus.
Miten ihmeessä joku voi olla nauttimatta siitä, että saa toisen värisemään niin herkullisesti?
Sitä odotellessa aihe, jonka lukemista vaimon kannattanee taas harkita kahteen kertaan.
Kun puheenaihe ystävien kanssa kääntyy seksiin, tuntuu muiden keskuudessa vallitsevan melkoinen yksimielisyys siitä että suuseksiä on huomattavasti miellyttävämpää vastaanottaa kuin antaa. Itse olen yleensä katsonut parhaaksi olla asiasta aivan hiljaa vaikka olen täsmälleen päinvastaista mieltä. Anna-Leena Härkösen uusinta lukiessa (äitiparka ei tainnut joululahjaa ostaessaan aivan tarkkaan tietää, mistä se kertoo) asia tuli uudemman kerran mieleen, sattuneesta syystä samaistuin siinä kiimoissaan kituvaan päähenkilöön joka tunnusti pitävänsä suihinottamisesta.
Erityisen ajankohtainen tämä aihe on ollut senkin takia, että armas punatukkainen tätini (eufemismit kunniaan!) on vieraillut luonani viime aikoina varsin tiuhaan tahtiin. Siitä myös otsikko - olen sitä mieltä ettei toisen osapuolen tarvitse kitua vain siksi, ettei penetratiivinen seksi ole miellyttävimmillään johonkin aikaan kuukaudesta. Aikaisemmassa vaniljasuhteessakin pidin asiaa jokseenkin itsestäänselvänä, nykysuhteesta puhumattakaan.
Vaikka olenkin kärvistellyt asian kanssa ja valittanut puutettani kovaan ääneen, suihinottoviikko on itse asiassa ihan mukavaa vaihtelua. Kun tietää täysin varmasti ettei itse saa, voi keskittyä toiseen sitäkin enemmän. Koko toimituksesta tulee jotenkin entistä pyyteettömämpi. En väitä etten itsekin tilanteesta kiihottuisi kun en muutenkaan saa tarpeekseni Pojan ihosta, mutta yleensä se tapahtuu vähän epähuomiossa. On paljon mielenkiintoisempaa seurata toisen nautintoa omansa sijaan, kun siihen kerrankin on tilaisuus.
Miten ihmeessä joku voi olla nauttimatta siitä, että saa toisen värisemään niin herkullisesti?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti